.JPG)
En saa unta.
Jotenkin koko syksyn pimeys ja pienet huoleni saivat otsani kurttuun, mutta nähdessäni juuri kiteytyneiden lumihiutaleiden leijailevan levottomasti maahan, painoin nenäni ikkunaruutua vasten ennen, kun avasin oven. Lumi tuo tullessaan valon, kauneuden ja se lopettaa tämän lohduttoman vuodenajan. Ulkona kohotin kämmenet silmieni tasolle ja katsoin, kuinka pikkuruiset lumihiutaleet laskeutuivat lämpimälle hanskalleni sulaakseen heti pois. Lumi ei laskeutunut mihinkään, mutta sitä oli kaikkialla ilmassa. Alakuloni vaihtui riemuun ja sydämeni pakahtui ilman sen ihmeellisempää syytä.
Nyt nautin hetkellisen sisäisen kevään hedelmistä ollen väsynyt, mutta virkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti